-Miksi kirjoitat?
-Koska tykkään enkä muuta voi
-Miksi journalismi?
-Ettei oikeudenmukaisuus tyystin maan päältä katoaisi, kun asianosaiset uutisoivat itse itsestään ja vain huomionhakuiset noteerataan. Että vallan- sekä rahanpitäjät eivät olisi oikeassa yksin asemansa vuoksi.
-Kuinka jaksat?
-Koska minulle mikään inhimillinen ei ole vierasta.










Mitäänsanomattomuus, epäomaperäisyys ja laumasieluisuus on turvallisuushakuisten suoja. Heidän, jotka eivät yksinkertaisesti uskalla tarttua vähänkään haastavampiin aiheisiin tai ovat liian laiskoja tehdäkseen itse mitään saadakseen jotain aikaiseksi. Siksi useimmat toimittajat toistavat jutuissaan jonkun virallisen ammattiselittäjän pressimateriaalia lähes sanasta sanaan ja "vastapuolena" haastatellaan aina samoja joka asian intellektuelleja tai päivystäviä akateemisia tyyppejä.













Tosin, kaikki toimittajat eivät ole samanlaisia. Jotkut heistä tekevät kovia juttuja, joissa paljastetaan rankkoja epäkohtia ja vaaditaan valtaa vastuuseen väärinkäytöksistä. Niitä tekevä joutuu itse kaivamaan esiin aivan kaiken, sekä juttua tehdessään voi päätyä aivan minne tahansa tai keiden seuraan hyvänsä. Näihin vaihteleviin työoloihin tulee tietenkin osata varustautua oikein, mutta silti kaikki eivät pärjää. Ei, sillä tuo miljöö ei vain yksinkertaisesti ole heidän paikkansa tässä maailmassa.























Journalismi on monipuolinen ja vaihteleva ammatti. Jos on freelancer, välillä työtä on niin että muistilaput työpöydän valaisimen paperipuristimessa roikkuvat, välillä ollaan täysin jouten. Osa työstä tehdään pöydän ääressä papereita käännellen ja tietokoneen näyttöruutua tuijottaen. Toisinaan puhutaan niin pitkiä puheluita, että todellakin onni on mukavat sankaluurit puomimikrofonilla.















                                                                                                                                                                                                                                                                         






Olet kova jätkä vasta, kun kaulassa on lippulaivamalli, jonka nokalla on uusin zoomilinssi, ja mallien tunnisteet näkyvät kauas elleivät jo suorastaan loista? Niinhän sitä moni luulee, kun ei oikeasti ole aavistustakaan, että mitä ja miten lehtikuvaaja tekee työkseen. Kun edes lähin oikean suuntainenkin vastaus olisi jotakuinkin, että sitä sekä siten kuin on hyvä. Joskus mennään myös yhdellä kiinteäpolttovälisellä objektiivilla ja pikkutuikulla, jotka voi kuljettaa itsestä mukavimmalle tuntuvassa laukussa. Niin jaa runko, no, se nyt joutaa parissa vuodessa kameraliikkeen käytettyjen vitriiniin muutenkin. Mukanaan myyntipakkauksen vakiosisältö: akku, hihna missä lukee mallin tunniste, ohjekirja ja runkokorkki. Jos taas olet työsuhteessa etkä freelanceri, työvälineesi määrittelee työnantaja.



















Valmis kaikkeen, muttei tee mitään ilmaiseksi, kas siinä pulma. Tai sitten ei. Se riippuu ihan siitä miksi asemoit itsesi tässä kokonaisuudessa. No, toisaalta ei pidä yleistää, koska ihmisethän ovat yksilöitä.














Kaikkea minkä journalisti näkee ja kuulee ei todellakaan välitetä suoraan yleisölle. Kirjoitetaanko näistä kokemuksista sitten kirjoja? Joskus. Mutta, on hyvä pitää mielessä, että ei kaikki kirjaan painettukaan ole aina tapahtunut oikeasti. Tietokirjojen lisäksi on olemassa esimerkiksi mielipideteoksia ja kaunokirjallisuutta. Ajassamme ero ei välttämättä ole sinällään epäselvä, mutta ainakin pohdinta on vähentynyt, jottei suorastaan sanoisi että häpeän tunne on kadonnut. Suustaan ja näppäimistöltään päästetään kauniisti sanotttuna "omalta kannaltaan oikein ymmärrettyjä" asioita. Sitten selitellään, että verkko tai sen palvelu suo suoltaa ulos tuonkin. No, silti tietyt asiat ne vain pysyvät ja paranevat. Yksi on A6 vahakantinen vihko, johon tallentaa pohdintaa vaativat kirjallisuusasiat. Kovat suojakannet ovat hyvä oivallus. Olipa siis ammattikirjoittajalta seuraavaksi tulossa millainen kirja hyvänsä.














Keikkalaukku nököttää jo valmiina eteisen jakkaralla, kun toimittaja, valokuvaaja ja kirjailija on lähdössä liikekannalle. Nykyään useimmiten valmistauduttaessa olennaisin kysymys kuuluukin, että "matkaan lähtee läppäri ja mitä muuta?"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


OHJEET

1. Kommenttia ei tarvitse edes tarjota, jos et voi allekirjoittaa sitä omalla oikealla nimelläsi, tittelilläsi ja kotikunnallasi.
2. Ennakkotarkastus on käytössä. Jos kommenttisi julkaistaan, tämä ei pääsääntöisesti tapahdu välittömästi.